KUN KRIISI KUUMOTTAA, MILLAINEN ON YRITYKSESI RESILIENSSI

Elämme poikkeuksellisia aikoja. Toteamus kuulostaa lattealta ja kliseiseltä tässä pelottavassa todellisuudessa. Olemme huomattavasti viisaampia vuoden päästä, mitä tulee korona pandemian todellisiin seuraamuksiin niin taloudessa, liiketoiminnassa kuin ihmisten arjessa. Kiehtova kysymys on, mitä olisi voitu tehdä ennakkoon. Tai miksi jotkut yritykset tulevat selviämään tästä kriisistä muita paremmin.

Kykyä selviytyä ja ponnahtaa pinnalle vastoinkäymisistä huolimatta kutsutaan resilienssiksi. Resilienssiä voidaan tarkastella niin yksilö-, tiimi- kuin organisaatiotasolla. Organisaatiotasolla resilienssiä voidaan käsitellä strategisen ketteryyden tai toiminnallisen eli operatiivisen resilienssin näkökulmasta.  Juuri nyt punnitaan erityisesti yritysten operatiivisen resilienssin kykyä.

Kulttuuri ja johtaminen 

Poikkeusolosuhteissa yrityksen kulttuuri ja johtaminen joutuvat todelliseen painetestiin. Ellei yrityksen päämääristä, prioriteeteista ja tavoitteista ole selkeää, yhdenmukaista käsitystä läpi organisaatiotasojen edes normaali olosuhteissa, tekemisen fokus on täysin hukassa kriisissä. Yritysjohtajana ja esimiehenä mieti, mikä on viestisi juuri nyt, mikä on kaikkein tärkeintä, mihin keskitytään.

Mitä omistautuneempaa ja vastuunottavampaa henkilöstö on, mitä paremmin jokainen tuntee voivansa ratkaista eteen tulevia ongelmia, sitä suurempi voimavara yrityksellä on. Jotta tärkein voimavara eli ihmiset toimisivat näin kriiseissä, edellyttää se kyseistä toimintaa myös hyvinä aikoina. Resilienssitutkimukset osoittavat, että arjessa rakennettu luottamus, ihmisten aito arvostus, yhteistyö, jakaminen ja oppimista tukeva kulttuuri kantaa huomattavan pitkälle. Kun pidät huolta ihmisistä, he pitävät huolta yrityksestäsi.

Kriisit ja nopeat muutokset vaativat ketteryyttä niin suunnitteluun, päätöksentekoon kuin toteutukseen. Organisaatiokulttuuri, jossa kuunnellaan herkällä korvalla asiakkaita ja toimintaympäristöä ja sen muutoksia, ja jossa on vakiintuneet rakenteet ja toimintatavat, on todellisuudessa kyvykkäämpi ja ketterämpi kuin sellainen, jossa tähän ei panosteta. Ellei yhteisiä toimintatapoja ole, pienimmätkin muutokset vaativat paljon säätöä ja erilaiset toimintatavat lisäävät sähläystä ja sekasortoa.

Verkostot ja kumppanuudet

Resilienssiin tarvitaan myös verkostoja ja kumppanuuksia. Kriiseissä pärjäämme paremmin yhdessä kuin yksin. Yritysten näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyötä eri osastojen ja yksiköiden välillä tulee vaalia arjessa, jotta myös kriisissä yhteistyö pelaa. Siiloutuminen voi koitua kohtalokkaaksi. Pohdittavaa riittää mm. sen osalta, miten oleellinen tieto on kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla. 

Toisaalta pelkkä sisäinen fokus ei riitä. Canterburyn massiiviset maanjäristykset 2010-2011 viimeistään osoittivat kuinka tärkeää yhteistyökumppanuudet ovat. Kyse ei ole ainoastaan logistiikka- ja alihankintaketjuista vaan paljon laajemmasta asiasta. Christchurch Central Business District oli suljettuna noin kaksi vuotta. Jopa kilpailijat puhalsivat yhteen hiileen toimien samoista väliaikaisista tiloista käsin ja tukien toinen toisiaan suurimman hädän hetkellä, kun yritysten omaisuus oli tuhoutunut tai saavuttamattomissa eristetyllä alueella.

Muutosvalmius

Muutosvalmiudessa on pitkälti kyse ennakoinnista, riskienhallinnasta, eri skenaarioihin valmistautumisesta ja suunnitelmien testaamisesta. NBF:n kyselyn mukaan 16% vastaajista käyttää säännöllisesti erilaisia skenaarioita, kun 23% ei ole vielä aloittanut. Kun varautumista harjoitellaan ja suunnitelmia testataan, kasvaa samalla kyky toimia myös painetilanteissa ja huomataan, mikä toimii ja missä pitää parantaa. Kun työskentelin 90-luvulla Dublinissa, harjoittelimme säännöllisesti käytäntöjä pommi-iskujen varalle. Skenaario saattoi olla kaukainen, mutta joka ikinen tiesi varmasti, miten toimia.

Resilientit yritykset pärjäävät taloudellisesti paremmin

Tutkimukset osoittavat, että yrityksen resilienssikyky näkyy nopeampana toipumisena kriisistä. Lisäksi on löydetty merkittävä tilastollinen yhteys resilienssin, kassavirran ja kannattavuuden välillä.  Resilienssistä on hyötyä myös tavallisessa, kriisittömässä arjessa lisääntyneenä tehokkuutena, yhteistyönä ja innovatiivisuutena.

Mistä yritykseni voi aloittaa

Bravemotion tarjoaa asiantuntijapalveluita kulttuurin ja resilienssin analysointiin ja kehittämiseen. Kevyen itsearvioinnin organisaation resilienssikyvystä voit tehdä täällä.

Toteutamme näistä aiheista myös virtuaalisia koulutuksia. Ole yhteydessä.

2020-03-23T10:49:03+02:00